Erillaiset tilastot alkavat puhua sen puolesta, että mediamaisemassa pelaamisesta on tullut valtavirtaa. Pelit myyvät briteissä nykyään jo enemmän kuin musiikki ja elokuvat. (Tekniikka&Talous 6.11..2008) Suomessakin videopelien myynti kasvaa vuosittain (Figma ).
Tilastojen mukaan vuonna 2008 Suomessa pelaajia (PC, kämmentietokoneet, konsolit) on 19%:a väestöstä. Eniten pelaajia löytyy ikäluokasta 20-24 vuotiaat, joista pelaajia on 43 %:a. Aktiivisiksi pelaajiksi kutsui itseään 28% ikäluokasta 16-49 vuotiaat. Suomalaisen pelaajan keski-ikä on yllätys yllätys kolmikymppinen. Brittiläisen pelaajan keski-ikä on 33 ja espanjalaisen 26. (Nielsen 2008)
Sukupuoli näkyy vielä eli todennäköisemmin aktiivipelaaja on sekä kansainvälisesti että kotimaisesti mies. Suomessa aktiivipelajaajiksi katsoo itsensä 38% miehistä ja naisista 18%. (Nielsen 2008)
Tialstot todentaa myös sen, että verkossa yhdessä pelaaminen kasvaa iän myötä ja etenkin silloin jos pelaaja on HC-pelaaja eli pelaa yli 10 tuntia viikossa. Raskaansarjat pelaajat todennäköisesti ovat muita useimmin kiinni pelin loppupään sisällöissä, joka usein tarkoittaa ainakin onlinen moninpeleissä (mmo) sitä, että pelaaminen on useimmiten dungeonissa taistelemista isojen ryhmine jopa 24 pelaajan kanssa yhdessä. Hmm itse kuulun vähemistöön joka pelaa yli 15 tuntia viikossa. (Nielsen 2008)
En yhtään ihmettele näinä sosiaalisten verostojen ja medioiden kultakautena ja erilaisten skypetysten ja mesestysten arkipäiväistyessä, että pelaaminen, joka on aina ollut interaktiivista ja sosiaalistakin toimintaa nostaa päätään. Eikä pelaaminen ja leikkiminen suinkaan ole vain lasten ja nuorten asia vaan tosiaan aktiivinen pelaaja on kolmikymppinen.
Mielenkiintoisesti pelaamisenkulttuuria lähestyttiin myös Sula pinta podcastissa 7.12.2008, joissa pelitutkija Tony Manninen puhui pelamisesta vähän laajemmissakin yhteyksissä kuin yksittäisten pelien sisällä.
Kirjoittaja: Krista 
